Belongings är ett utbytesprojekt för kurdiska och samiska författare och ett samarbete mellan Tjállegoahte och Wêjegeh Amed i Turkiet som avslutas 31 mars 2023. Projektet finansieras av Sveriges generalkonsulat i Istanbul, Sametinget, Kulturrådet, Region Norrbotten och Institutet för språk och folkminnen.
Här nedan kan du läsa ett utdrag av en av de kurdiska texterna som har översatts till Belongings-workshopparna.
GIRJJÁLAŠVUOHTA JA ÁRVOFÁPMU*
Jus mii dieđihit nugo Pascale Casanova namuha World Republic of Letters-girjjis de árvofámu váttisvuhtii orro čoavddus kulturindustriija ravdameriid siskkobealde, ja áššit leat mearriduvvon. Girječálliid árvvoštallamiin, almmuhemiin, máinnusdoaimmain ja sponsoriin, girjjálaš šáŋŋeriin ja hilduin maidda dat gullet, mearkkašan veara bálkkašumiin ja ortnetvuorru buriin girječálliin geat vurrolagaid galget oažžut daid, girjjálaš doaimmain, ja buot eará buvttadahkkiin lea buohkain sierra dihto sajádat dán hegemonalaš industriijas.
Muhto buot gielaid ja girjjálašvuođa dáfus ii leat vejolaš namuhit seammalágán dilálašvuođa mas áššit leat sajáiduvvon. Dađi bahábut, dilli ii leat nu čielggas smávit girjjálašvuođas ja assimilerejuvvon álbmogiid girjjálašvuođas; muđuige, gávdno seahki mii lea šaddan konseapttaid geažil, nugo bivnnutvuođa, njuolggadusaid, ja árvvu ja árvvusatnima maiddái. Davvimáilmmi girjjálašvuođat dulbmot daid mat leat lulde, ođđa biekkat álo bossot oarjin nuorttas. Goitge, girjjálašvuohta ii leat vuollánanolbmuid duovdda, ja dáistaleapmi boaittobealgirjjálašvuođas guovddášgirjjálašvuođa vuostá sáhttá gehččot dán gičču mearkan.
Ja juste dákko sáhttá govahallan árvofámus funkšunaliserejuvvot intellektuála ja doaivvaguoddi reaidun. Girjjálaš deaivideamis kolonialismma ja subaltárna olbmuid gaskkas sáhttá árvofápmu cuvket vaikko guđe beali ámadaju dego guovtteávjjot bastilis miehkki. Árvofápmu gullá daidda earáide maiddái, vaikko lea čilgejuvvon hegemonalaš jurdagiiguin. Dát lea bivnnuhis govahallan ja geasuha otnábeaivvi olbmuid. Dasa lassin, váttisvuođat guoskevaččat árvofápmogovahallamii eai leat duššo otnábeaivvi váttisvuođat. Ovddit áiggis, kurdalaš girjjálašvuođa gaskaáiggis, Xanî, guhte namuhii váilevaš lohkkiid kurdalaš bargguide ja su mearrádus luoitit jiellaha (amasgielaid) ja jugistit bahččaga (kurdalašgiela), ságastii seamma áššis ja su vuorjašupmi lei buot das movt loktet giela árvofámu. Ja otne, sihke heahpanan ámadajut ja cuovkanan sánit kurdalaš čálliin geat čállet turkalašgillii – go digaštallan lea sin miela mielde amasgillii – ja dovddut allamenolaš kurdalaš čálliin, geat čállet kurdalašgillii muhto geain váimmut leat cuovkanan go leat ožžon unnán beroštumi lohkkiin, leat buot gullevaččat árvofápmoáššái.
Otná máilmmis lea árvofápmu heivvolaš doaba čilget sihke olbmo identitehta ja kollektiiva iešluohttámuša. Dáinna doahpagiin váttisvuođat gávdnet čovdosiiddiset, meaddimat čihkkojuvvojit ja nu ain, eará sániiguin, lea vealtameahttun ahte dárbbašat árvofámu ollu ákkaid dihte. Dás árvalit dakkáraš gažaldaga lea jur sajistis: Mii lea girjjálašvuođa sadji ja rolla ealáskahttindáistaleamis, go namuhit patriotismadovdduid ja našuvnnalaš identitehta ođđasit definerema, ja maid sáhttá girjjálašvuohta addit? Maid sáhttá girjjálašvuohta, go buohtastahttá eará surggiiguin, addit vai joksat árvofámu ja makkár vejolašvuođaid fállá dat?
Nu okta gažaldat buktá nuppi gažaldaga millii. Gii dahje mii šaddá beastin – jus lea vejolaš namuhit dakkára, bivnnuhis figuvrrat vai okta girjjálašvuođa surggiin? Šaddágo muhtin girječálli karismáhtalašvuohta vai šarbma mii birasta muhtin girjjálašvuođa suorggi dat mii oalgguha ođđa girjjálaš hábmema, lokte dihto girjjálašvuođa árvofámu ja boktá dan lohkkiid? Ovdamearkka dihte, sáhttágo romána, mii lei dehálaš šáŋŋer máilmmigirjjálašvuođas ja lei beaktilis reaidu iežas govvideamis, ealáskahttit kurdalaš girjjálašvuođa vuoiŋŋa dálááiggis? Dieđusge sáhttit ribahit manahit dán eavttuin ahte kurdalaš girječállit guovdilastet narrašuvnna teoriija ovdalgo čállet teakstaoasi, dahket goatnjidis guorahallamiid psykologiija diehtagis ovdalgo hábmejit olbmuid čállosiiddaset ja mátkkoštit birra máilmmi ovdalgo čállet iežaset giliid ja báikegottiid birra.
Man muddui čoavdá girječálli válljejupmi, čállágo báikkálaš gillii, našuvnnalaš vai globála gillii, árvofápmováttisvuođa? Jus máhkaš kurdalaš girječálli, gean eatnisuopman lea kurdalaš zaza, vállje ahte ii čále zaza-suopmaniin vai joksá stuorát lohkkiidlogu ja mearrida čállit turkalaš gillii, baiccago kurdalaš kurmancii, mii lea kurdalaš eanetlogu suopman. Dakkár girječálli sáhttá lihkostuvvat joksat eanet lohkkiid, muhto buot su rahčamušat dáidet fierralit dego gálli maid Sisyfus guttii ja cuvke min oivviid. Allot divtte vearu dulkoma universalismmas iežamet dájuhit!
Girječálli árvofápmu ja buktaga árvofápmu ja dan guovtti lotnolas váikkuheapmi lea eará čuokkis dán fáttás. Gávdnojit áššit go girjjálašvuođabuvtta lea suddjejuvvon kritihka falleheamis girječálli dihte. Ovdamearkka dihte, vearrivuohta dahkkon Demirtasa vuostá ja servvodaga miehtemiella su guovdu lea šaddan galban mii suddje su girjjálašvuođabargguid maid čálii giddagasas. Nuppe dáfus, muhtomin buktagiiddis dihte lea girječálli suddjejuvvon vejolaš kritihkas. Dahkat muhtin garra ja dárbbašlaš doaimmaid kurdalaš girjjálašvuođa ovddas sáhttá leat ágga gierdat dahkki boasttulahttemiid (lea buoremus ii namuhit ovttage ovdamearkan dán ákkasteamis).
Kurdalaš dálááigge girjjálašvuođa rabas duovdagis lea, ovtta bealde, árvofápmodoaba čadnon bivnnuhis girječálliide ja bargguide, ja dat speadjalastá ovttaskasolbmuid portreahtaid gulahallanreaidduid ja sosiála mediaid vehkiin, ovttas čoahkkanemiiguin girjjálaš násttiid birra ja egoid juogademiin – muhto ii ovtta mađe; nuppe bealis muhtin olbmot árvvusatnet klassihkalaš bargguid ja daid áktejuvvon poehtaid, ja sin miellaguottut sulastahttet eaktodáhtolaš servvodagaid gelddolaš lihkastagaid. Ii leat čielggas movt dát antagonisma ja ovttasdoaibman loahpahuvvo. Mii eallit, mii oaidnit ja dahkat fuomášumiid das.
Loahpalaččat lea dárbbašlaš dahkat fuomášumi kurdalaš intellektuála nissoniid sajádagas. Duohta lea ahte kurdalaš nissonat, erenoamážit sii guđet leat sosiála organisašuvnnain, ellet árjjalaš intellektuála eallima ja sis leat alddiineaset ákkastallamat ja duohtadieđut, ja sii čalmmustahttet hearkkes áššiid nugo sohkabealledássetvuođa ja demokratiija. Muhto sáhttitgo dadjat ahte dássi girjjálašvuođas mii guovdilastá sohkabealledássetvuođa lea seamma dásis go nissoniid árjjalaš duohtadilli? Dassážiigo mii kurdalaččat fertet namuhit namaid nugo ‘Simone’ dahje ‘Virgina’ go buktit iežamet ovdamearkkaid nissoniin girjjálašvuođas. Kurdalaš girjjálašvuođa agenda áibbaša nanu nissonákkastallamiid mat hástalit dievdduid jurdagiid ja fikšuvdnabargguid. Muhtin ládje lea árvofápmu noađđi maid sihke nissonat ja dievddut guddet.
Árvofámu fáddá ja digaštallan lea guhkes ja agibeaivásaš muitalus. Muhto juste dál sáhttit loahppajurddan atnit dán sátnádeami. Nákcetgo mii (kurdalaččat) ráhkadit iežamet čilgehusa árvofápmodoahpagii – mii eanet dahje unnit lea oktasaš ja dohkkehuvvon – ja maiddái, nákcetgo mii árvvusatnit iežamet girjjálaš bargguid kvaliteahta ja daid girječálliid? Manin eat, dáhttu hábmet ja dolla min vásáhusohcci sieluin, ovttas ođđaáigge gilvvohallamiin, ofelastet girjjálašvuohtamet ođđa hálttiide. Ii jur ruohta, muhto dađistaga.
* Dát artihkal lei almmuhuvvon kurdalaš áigečállosis “Xwebûn” (njukčamánu 16.b. 2020, 13. almmuhus).
Författare: Samî Hêzil
Översatt till nordsamiska